keskiviikko 16. marraskuuta 2016

Oppimisenedistämisliikuntaa

Tunti liikuntaa päivässä olisi meille kaikille terveellistä. Alakoululaisista noin 30% ehtii muilta kiireiltään tämän hoitaa, yläkoululaisista enää 10%.

Kouluille annetaan ideoita, toiveita ja jopa rahoitusta haettavaksi mm. koulupihojen kohentamiseksi. Lukujärjestystäkin kehotetaan tarkistamaan, jotta siihen saisi pidempiä välitunteja, joilla sitten ehtisi paremmin pyrähdellä, hypähdellä, hikoilla, hölkätä, kirmata, pelata, kiivetä, laskea mäkeä, ratsastaa keppihevosilla, keinua, olla piilossa ja kirkonrottaa.

Mutta entä jos ei liikkuminen kiinnosta?

Itse kaipaan enemmän puhetta oppimisenedistämisliikunnasta - toiminasta ja tekemisestä, joka liittyy opittavaan asiaan. Olen ilmeisesti myös niitä oppijoita, joille itselleen tämä olisi hyvä tapa úutta ymmärtää.

torstai 3. marraskuuta 2016

Kukkia istutetaan keväällä, lapsia ympäri vuoden

29.11. järjestetään vuosittainen Älä istu! -päivä. Viesti on selkeä; se suorastaan kieltää istumisen. Ei pyytele, ano eikä vihjaa, että jos edes ihan vähäin seisoskeltaisiin...

Jo pari vuotta on toitotettu tylyistä tutkimustuloksista, joiden mukaan istuminen on hengenvaarallista. Tehokkaimmat ovat konkretisoineet kahdeksan tunnin istutun työpäivän lyhentävän elinikää 15 minuuttia. Työviikon saldo onkin jo 75 minuuttia lyhyempi elämä.

Lasten ja nuorten kanssa toimiessa kuolemalla säikyttely on tylyä puhetta ja onneksi kovin kaukainenkin peikko. Mutta aivotoiminnan kiihtyminen, oppimisen edistyminen ja vireystilan paraneminen voivat toimia sopivina kannustimina, kun heitä hyppyytämme ylös penkistä. Miksei hyvinvointikin olisi keskustelun ja työstämisen arvoinen asia?

Miten sinä seisotat lasta? Saako kanssasi lojua, hypellä, nojailla ja notkua? Onko paikallaan istuva lapsi parempi kuin tuolissaan venkoileva lapsi?

Lyhyitä, helppoja ideoita istumisen vastustamiseen:
- aamun aloitus ja tervehdys seisten
- oma puheenvuoro seisten
- kuunnellaan yhteinen asia seisten
- opettajan ohje (tai jopa opetustuokio seisten)
- Leikitään sähköpöytää - tuoli pöydälle ja muistiinpanot, kirjoittaminen yms. tehdäänkin seisten.
- Noustaan seisomaan ja taputtamaan kaverin esitykselle.
- kaikenlaiset taukojumpat ja venyttelyt, tasapainoharjoitukset - ja niin, että lapsi ohjaa.
- mahdollisuuksien mukaan oleskelua, työskentelyä muutoin kuin istumassa
- musiikkia ja leikkejä mukaan (Äiti sanoi: Älä istu! Isä sanoi...) ja keksimään uusia
- kilpailua siitä, kuka on istuvassa asennossa ilman tuolia pidempään
- koko yhteisön yhteisiä tempauksia

ja vaikka mitä muuta! Anna ideointikapula seuraavalle sukupolvelle.

Verkosta löytyy monenlaista materiaalia. Ainakin Valo kampanjoi tämän päivän puolesta mm. seuraavan vinkkilinkin kautta:
http://www.cuckooworkout.com/alaistu

Ja meillä Hämeenlinnassa seisokkipäivästä saa tehdä hauskaakin! Kuvia ja videoita toivottavasti aikanaan löytyy #äläistu ja #uusikouluhämeenlinna -risuilla

torstai 6. lokakuuta 2016

Hiki-, hiki- hikiloikkarit

Hämeenlinnassa on yritteliäs porukka tuuppaamassa liikettä jokaisen koululaisen ja nyt myös varhaiskasvatuksen piirissäkin olevan lapsen arkeen. Ainakin kolmas lukuvuosi Liikkuva Koulu -aatteen äärellä häärätään mahdollisimman tehokkaasti.

Tämän 2016-2017 -lukuvuoden yksi uutuus on Hikiloikkarit, kiertävät tukiopettajat, jotka sparraavaat kouluja ja päiväkoteja kohti liikunnallisempaa ja toiminnallisempaa arkea. Meitä loikkareita on kuusi ja kierrämme "asiakkaidemme" luona, kunhan saamme käsiimme rehellisen nykytilan kartoituksen siitä, mitä jo tapahtuu. Emme loiki kuinka sattuu, vaan meitä johtaa Reitin Mikko.

Hikiloikkarit on tavallaan myös jatkoa, sillä muutaman lukuvuoden kouluillamme ovat kiertäneet TVT-Veijarit. Me vain emme ole veijaroimassa vaan liikkeellä ihan tosissaan.

Ottakaamme siis hikiloikkakin!

perjantai 30. syyskuuta 2016

Nauti valmiista!


Pääsin yhtenä 60 opettajan joukossa haastateltavaksi Helenan ja Hannun kirjaan, joka ilmestyy nyt 30.9. Arkipäivässä tehtyjä toiminnallisia työtapoja yläkouluun ja toiselle asteelle - siis miksi keksiä pyörää uudestaan, kun voi viedä pyörää jo eteenpäin?


  • Aivot liikkeelle!
Ilmestyy 30.9.2016
1. painos, 2016
ISBN 978-952-451-717-1
229 sivua
Nidottu



Kun koulupäivän aikana saa välillä liikkua ja käyttää kehoaan monipuolisesti, aivot aktivoituvat ja oppiminen tehostuu. Alakoulussa liikkumisen yhdistäminen opetukseen on jo melko yleistä, mutta miten se onnistuu aineenopetuksessa?
Tässä kirjassa esitellään runsaasti työtapoja, joissa liikkuminen yhdistyy luonnolliseksi osaksi oppituntia — ihan tavallisessa luokassa ja ilman erityisiä välineitä. Ison osan vinkeistä voi toteuttaa saman tien ilman minkäänlaista etukäteisvalmistelua. Mukana on myös laajempia oppimiskokonaisuuksia, joiden toteuttamiseen annetaan kattavat ohjeet. Lisäksi kerrotaan, miten esimerkiksi mobiililaitteita ja luokkahuoneen ulkopuolisia ympäristöjä voi hyödyntää liikkumisen lisäämiseksi. Esitellyt vinkit on kehitetty käytännön opetustyössä.

keskiviikko 28. syyskuuta 2016

Kyykytin Mikkelissä

28.9. järjestettiin Mikkelissä Savon alueellinen Liikkuva Koulu -päivä. Ohjelma oli tosi monipuolinen: aamupäivällä kovaa faktaa Jouni Kallion (Likes) ja Antti Blomin (ohjelmajohtaja, OPH) toimesta. Ruokatauon jälkeen pyöri viisi pajaa.

Yhtä pajaa vedin minä otsikon mukaisesti - käytännön vinkkejä toiminnallisuuden lisäämiseksi yläkoulussa. Tavoitteenani oli kertoilla helpoista, ilmaisista, mahdollisimman vaivattomista keinoista (omista ja muilta napatuista), joita omassa työssäni käytän. Halusin jokaiselle pajalaiselle jotakin kouluun vietävää - jos ei suoraan omaan työhön, niin ainakin kollegalle tuliaisiksi.

Sama paja pyöri kaksi kierrosta. Niinpä pääsin kahteen kertaan kyykyttämään opinhaluisia savolaisia. Nimittäin kun Pave Maijanen lauloi Lähtisitkö?, oli kyykättävä aina konditionaalin osuessa korvaan. Tämä oli yksi niistä muualta napatuista esimerkeistä. Hyvä kiertoon!

keskiviikko 21. syyskuuta 2016

Koska ME

22.9.2016 pääsin tutustumaan Hämeen Liikunnan ja Urheilun kautta Janakkalan kunnan kahteen pieneen kouluun, Viralaan ja Tarinmaahan. Olin vetämässä heille Liikkuva Koulu -koulutusta Viralan koululla.

Voi, mikä tunnelma! Kaikki opettajat positiivisuutta ja realismia pullollaan, ideoita täynnä! Molemmissa kouluissa jo arkipäivää oli liikunnallistettu aamulenkeillä, tavaroiden ja tarkistuskirjojen sijoittelulla, tunneille valituilla työtavoilla.

Parin yhteisen tunnin aikana kävi ilmi, että ME riittää. Tehdään yhdessä ja meille - tämä tavoitteena ja ohjenuorana koulupäivän muuttaminen liikkuvammaksi ja toiminnallisemmaksi onnistuu varmasti.

Kouluilla on yhteensä kuusi opettajaa, joita arki kiskoo moneen suuntaan. Silti tänään ei ollut yhtäkään estettä, sillä ajattelu oli siirtynyt suoraan siihen, miten teemme. Oppilaiden kanssa yhdessä, yhdessä molempien koulujen väen kesken.

Olisikohan kummassakaan koulussa käyttöä yhdelle koulumummolle, joka tykkää myös jalkapallosta, hyppynaruista, keppihevosista, hassuttelusta?

Maasta se pienikin, pulpetista se oppilaskin...

Koulusyksy vilistää jo kohti lokakuuta. Moni rutiini vie arkea eteenpäin. Millaisia rutiineja meillä on luokassa? Mitä teemme niin kuin aina ennenkin? Tai niin kuin omana kouluaikanamme?

Helposti olen saanut omille ryhmilleni ajettua läpi rutiiniksi sen, että luokkatilani ei ole täyden palvelun huone. On haettava itse paperit, vietävä yksi kirja sivuseinälle ja haettava toinen. Saman tunnin aikana voi joutua näihin noutohommiin huonolla tuurilla neljäkin kertaa.

Eikä tämä riitä. On oltava myös epäkohtelias ja torjuttava kaverin avunpyyntö. Miksi edistäisi veritulppaa kaverinkaan jalassa?

Jos minulla olisi pikku oppilaita, johdattaisin heidät ruokalaan ainakin poutakelillä pidempää reittiä. Tarkistusmateriaalien sijaintiakin kannattaa miettiä.

Moni istumisen katkaiseva hetki on hyvä hetki. Ja kun jokaisen istuminen katkeaa edes hetkeksi, palvelee se jokaista.

keskiviikko 31. elokuuta 2016

Liikkuva koulu 10-ottelua?

Liikunnan ja terveystiedon opettajain lehti LIITO toivoi tuumauksia siitä, miten minä, yläkoulun äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja, nään Liikkuva koulu -toiminnan. Näillä riveillä:

Liikkuva koulu 10-ottelua?

Kouluille ja siten opettajille on asetettu monta urakkaa. Pitäisi esim. ratkaista, miten tunti liikuntaa päivässä toteutuisi mahdollisimman monen lapsen ja nuoren kohdalla. Pelkät liikuntatunnit eivät tähän riitä, vaan hommaan on valjastettava koko opettajainhuone. Miten se onnistuu? Ainakin niin pienin askelin, ettei heti tule hiki edes opettajalle.

Aineenopettajana olen mukana vasta toista vuotta Liikkuva Koulu -toiminnassa. Tässä pohdiskelussani esittelen urheiluhengessä joitakin arkisia huomioitani ja kokemuksiani, joista toivottavasti on hyötyäkin. Muistathan, että koulut ovat erilaisia ja näin toteutuskin vaihtelee.

1. laji: 100 metriä
Pikapyrähdyksellä on hyvä alkaa. Sähäkkä startti takaa hyvät asemat. Huolehdi siis, että koulusi on ilmottautunut Liikkuva Koulu -toimintaan. Sen sivuilla on vinkkejä, ajankohtaisia tutkimustuloksia yms. arjessa palvelevaa.

2.laji: pituushyppy
Kolme suoritusta riittää: Ensimmäiseksi keskustelemaan rehtorin kanssa, miten saadaan liikettä ja toiminnallisuutta omassa koulussa näkyväksi. Toisena vuorossa voisi olla oman koulun toimintasuunnitelma ja kolmantena vaikkapa pienen tiimin kokoaminen. Yksin ei kannata tätä lajia hoitaa.

Meillä Hämeenlinnassa opetustoimen johto on ottanut tämän niin sydämen asiakseen, että esim. rehtorien esimies kysyy homman hoitumisesta käydessään kehityskeskusteluja.

3.laji: kuulantyöntö
Myös kollegasi on rautaa! Älä pahastu, jos joku muu kuin liikunnan opettaja innostuu tästä touhusta. Jaettu innostus ja vastuu kantaa pidemmälle.

Minä olen äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja ja malliesimerkki perinteisestä, istuvasta aineesta. Toisaalta olen aina koululla, toisin kuin liikkuvat kollegat, joiden tunnit ovat ympäri kaupunkimme suorituspaikkoja, ja opetan ainetta, jossa veren olisi hyvä käydä tiuhemminkin aivoissa.

4.laji: korkeushyppy
Historian saatossa tässä lajissa on ollut kierähdystä ja pyörähdystä, hiekkakasaa ja patjaa. Muista siis, että monenlaisella suorituksella päästään riman yli. Kunnioita kollegojesi erilaisuutta! Myös oppiaineiden sisällöt ovat kovin erilaisia - kotitaloustunti on luonnostaan jo toiminnallinen, mutta esimerkiksi ruotsin kielioppia voi kerrata kuntopiirilla. Lämpenemme uuteen asiaan eri tavoin, ja oppiaineet ovat erilaisia.

Toivottavasti koulussasi on yhteinen motivaatio sen suhteen, ettei rimaa aliteta. Muutoin jää suoritus kesken. Jokainen ylitys ja ylittäjä ovat ratkaisevia!

5.laji: 400m
Vain yksi kierros! Tässä kohtaa kannattaa muistaa ohjelmajohtaja Antti Blomin viisas neuvo: yksi muutos lukuvuodessa tuo joka vuosi yhden uuden, pysyvän käytännön kouluun. Liika reuhtominen alkumatkalla saattaa siis kostautua.

6.laji: 110 metrin esteet
Kaikenlaiset esteet ovat ylitettävissä. Valvontalistoja voi tarkastella uudelleen, välituntien pituuksia säädellä, koulun sisätiloja ja ympäristöä rikastaa. Lähtisikö vanhempainyhdistys mukaan kuten eräällä koululla Kuopiossa järjestäen jouluisen tonttukävelyn? Löytyykö jopa sponsori, joka mahdollistaisi koululle vaikkapa muutaman sykemittarin?

7.laji: Kiekko
Turvaverkot ovat tarpeen, jotta kokonaisuus etenee haluttuun suuntaan. Kirjaa ylös onnistumiset ja kehitysideat. Juttele kollegoiden kanssa, kierrätä ideoita. Hyviä tempauksia kannattaa toistaa.

Ota mukaan kollegoittesi lisäksi oppilaat! Heillä on ideoita, energiaa, ongelmanratkaisukykyä. Ovatko esimerkiksi koulun välituntivälineet vain yhdessä paikassa, jota vahditaan vuorollaan, ja näin vapautetaan esim. oppilasvalvojia liikkumaan? Voisivatko isommat oppilaat ryhmätöitä tehdäkin niin, että suunnittelevat ja vetävät liikuntatuokioita pienemmille?

8.laji: seiväshyppy
Erilaisia kokeiluja eri tunneilla toisin tekemällä? Sanaluokkia pelaamalla, kertotauluja hyppimällä, historian tapahtumia aikajanajuoksuna?

9.laji keihäs
Terävillä, täsmällisillä valinnoilla jokainen joutuu liikkumaan. Kun kaikki luokassa tarvittava materiaali on itse haettava, on pakko lähteä liikkeelle. Tarkistuskirja voi pakottaa lapsen kävelemään jopa käytävän toiseen päähän ja takaisin luokkaan.

Voiko luokan lattialla lojua? Saako työskennellä muualla kuin luokassa? Seistenkin voi kirjoittaa, kun nostaa tuolin pulpetille. Ja ruokalaan voinee kävellä toista reittiä.

Upota salakavalasti jotakin muuta kuin istumista jokaiselle.

10.laji: 1500 metrin juoksu
Kouluvuosi on täynnä haasteita. Jotta koko lukuvuoden jaksaa tämänkin asian äärellä työskennellä, kannattaa vauhti pitää tasaisena. Onko mahdollista esimerkiksi järjestää vesoon ulkopuolinen kouluttaja, jonka kanssa voi ideoida toiminnallisia tuokioita eri oppitunneille? Tai oman porukan kanssa suunnitella, mikä on meidän koulumme tapa toteuttaa liikkuvaa koulua? Pitkän talven aikana on tankattava,

Vaikka olisi kuinka hienoja liikuntapäiviä, ne eivät riitä koko kouluvuoden hoitamiseksi. Tämä on nimittäin kestävyyslaji.

Kohti uutta kautta
Kuten arvioinnin ammattilaisina hyvin tiedämme, suorituksia kannattaa arvioida. Mitä hyödynnämme ensi vuonna? Mitä teemme lisää? Mihin hommaan otamme mukaan jonkun muun? Ehdimmekö kollegoiden kanssa riittävästi ideoida? Miten esimies voisi edistää asiaa? Täsmälliset tavoitteet työn alle ja niitä kohti - kunhan kesäloma on ensin käytetty virkistäytymiseen.

Kannattaa muistaa myös "jälkiverryttely". Mukana aktiivisesti touhunneet oppilaat kannattaa tietenkin palkita. Arvosta omaa työtäsi ja kiitä kollegaa! Monenlainen tapa toimia on oikea tapa. Sinun innostuksesi tarttuu!

keskiviikko 24. elokuuta 2016

Anne, Heli, Kirsi ja Helena ehtivät jo

Onhan tämä hassua!

Olen äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja viime vuosituhannelta. Harjoitutan perin perinteistä oppiainetta yläkoulussa, ainetta jossa ei juuri tarvita muuta liikkuvaa kuin vikkelä äly ja viuhuva kynä. Ja silti olen saanut olla mukana jo vaikka missä!

4.11.2015 olin jo pitänyt Liikkuva koulu -toiminnan alla työpajaa valtakunnallisilla päivillä Hämeenlinnassa. Sen ja kaupunkimme toiminnan esittelyyn liittyvän puheenvuoroni (jota Liedeksen Juha kuvailee Kaisan leukojen lonksunnaksi - lämmöllä) seurauksia lienevät muut.

Anne värväsi minut Kuopioon 16.2.2016 kertomaan, miten hääräilen koulullani. Savoon pääsen uudestaan 28.9., kun Mikkelissä pidän työpajan Liikkuvan koulun alueellisessa seminaarissa.

Heli, Aineenopettajain liiton edustaja, toimitti minut Tampereelle, jossa ao. yhdistys järjesti 9.4. oikein monipuolisen päivän meille aineenopettajille, joita olisi voinut olla paikalla enemmänkin. Siellä vedin työpajan, jossa vaihdoimme ideoita puolin ja toisin.

Kirsi taas soitteli, kun 13.4. tarvittiin legendaariselle Maarit Korhoselle äkkipaikkaajaa. Onneksi Kirsillä oli asiantuntija, tutkija Heidi Syväoja Likesistä, kertomassa kovaa faktaa ja sitten minä, jolla arkisempi näkemys yläkoulusta.

Liito-lehti lähestyi myös. Kesän korvalla ilmestyi muutama minunkin rivini siinä.

Helena koostaa kirjaa, jossa toiminnallisia opetusmenetelmiä esitellään. Siihen pääsin kesäkuussa osalliseksi. Ja nyt syksyllä 2016 tuo teos ilmestyy.

Kiitos teille, rohkeat naiset! Arki antaa paljon, kun siihen heittäytyy.

Nappaa kiinni!

Mikäli haluat:

- viedä ideoitani eteenpäin,
- tarvitset kouluttajaa tai työpajan pitäjää,
- jonkun, joka kirjoittaa toiminnallisuudesta,
- kuulla, miten aineenopettaja hääräilee,

ota yhteyttä! Helpoimmin se onnistuu sähköpostilla kaisa.koskiAThotmail.fi - puhelin minulla useimmiten äänettömällä.